Ravintolabisneksen haasteet

Moni ajattelee, että yksi helpoimpia liikeideoita on oman ravintolan pyörittäminen. Tämä johtuu kenties siitä ajatuksesta, että jokaisen ihmisen täytyy syödä, ja että miltei kaikki ihmiset nauttivat ravintoloissa käymisestä. Oman ravintolan perustaminen on monelle suuri unelma, jota moni suomalainen lähtee joka vuosi tavoittelemaan. Ravintolan pyörittäminen ei ole kuitenkaan helppoa ja uuden ravintolan perustaja kohtaa mahdollisesti monia erilaisia ongelmia.

Ravintolan pyörittäminen on fyysisesti ja henkisesti vaativaa

Ravintolan pyörittäminen on erityisen fyysistä työtä. Monia ravintolan työtehtäviä ruuan valmistuksesta tiskaamiseen tehdään käsin. Mitä enemmän asiakkaita sen enemmän fyysistä ravintolassa on fyysistä tehtävää. Laatikoita täytyy nostella ja annoksia kuljettaa paikasta toiseen. Vaikka omistaja ei suoranaisesti osallistuisikaan ravintolan työtehtäviin hallintoa lukuunottamatta, on työ silti rankkaa vähintäänkin henkisesti. Moni ravintolayrittäjä joutuu painamaan erittäin pitkää päivää, jonka lisäksi työtä voi hankaloittaa heikko ennustettavuus. Mitä erikoisempi ravintola sen vaikeampia voi ennustaa mahdollisia asiakasmääriä ja sitä kautta menekkiä. Ravintolan raaka-aineiden on aina oltava tuoreita, eivätkä ne saa loppua kesken. Toisaalta hävikki on pakko pyrkiä minimoimaan, sillä se tietää aina suurta tappiota ravintolalle. Näiden tekijöiden takia, yrittäjältä vaaditaan kovaa stressinsietokykyä.

Kiinteät kulut ovat suuret

Ravintoloissa erityisesti kiinteät kulut ovat jokseenkin suuria. Suurin kustannus tulee usein tiloista, sillä harva ravintola omistaa tilansa. On tietenkin totta, että uusia tiloja on syntynyt huomattavan paljon etenkin pääkaupunkiseudulla, koska markkinoille on ilmaantunut monia uusia toimijoita. Nykyään rakentamiseen voi sijoittaa jopa erilaisten joukkorahoitus-sivustojen, kuten https://tessin.com/fi/ kautta. Uusista tiloista pyritään tietenkin saamaan mahdollisimman suurta voittoa, eikä vuokralaisilla ole näissä asioissa useinkaan kovinkaan paljon neuvotteluvaraa. Vuokrakustannusten lisäksi yrittäjä joutuu maksamaan verot, työntekijöiden palkat ja sivukulut. Kiinteät kulut joutuu kattamaan myynnillä, jolla joudutaan myös kattamaan ei-kiinteät kulut kuten materiaalikustannukset.

Moni yrittäjäksi haluava ei tule ymmärtäneeksi, että ravintoloiden kustannusrakenne voi olla todella haastava. Ja tavallisimmillaan voittomarginaali on vain muutamia prosenttiyksiöitä. Tämä johtuu usein siitä, että katteet ovat hyvin pieniä ja kilpailu kovaa. Tästä johtuen monet ravintolat pyrkivät panostamaan lounaaseen ja seisoviin pöytiin, jossa katteet ovat jonkin verran suurempia. Pienimmät katteet ovat usein a la carte osastolla, jossa myydään ruokaa annoksittain. Toisaalta näissä hävikin määrä voi olla pienempi kuin buffet-tarjoilussa, mutta toisaalta a la carte puolella raaka-aineet ovat usein laadukkaampia kuin seisovien pöytien kohdalla.

Aallon harjalla pysyminen

Suuri osa ravintoloista sulkee ovensa jo ensimmäisen vuoden aikana, mikä kertoo alalla vallitsevasta kireästä kilpailusta. Toisaalta ravintoloita avataan ja suljetaan jatkuvalla syötöllä sen takia, että asiakkaat etsivät jatkuvasti uusia trendejä. Tämä on johtanut siitä, että monet jopa eräänlaisina instituutiona pidetyt klassikkoravintolat ovat joutuneet sulkemaan oviaan kannattamattomana. Ravintoloitsijan onkin tärkeää ymmärtää asiakkaan kulutuskäyttäytymistä ja mieltymyksiä. Asiakasta on osattava palvella hänen odottamallaan tavalla ja pyrkiä tarjoamaan jatkuvasti jotakin uutta. Välillä tarvitaan myös silkkaa tuuria, mutta kaikesta huolimatta Suomessa toimii valtava määrä hyvin kannattavia ravintoloita, jotka tuovat omistajilleen jatkuvasti voittoa. Ravintolan pyörittäminen ei sovi kaikille, mutta toisaalta se on eräänlainen elämäntapa, joka vaatii jatkuvaa aallon harjalla pysymistä, mikä tekee siitä yrittäjälle nautinnollista.