Suomessa ei vietetä ihan niin paljoa aikaa ravintoiloissa kuin esimerkiksi muualla Euroopassa, mutta etenkin pääkaupunkiseudulla ravintolakulttuuri on ollut kasvussa. Etenkin kaupungeista löytyy paljon vaihtoehtoja asukkaiden ja vierailijoiden iloksi. Lisäksi näkyvillä ulkomaalaisten toimittajien kiinnostus Helsingin ravintolatarjontaa kohtaan kertoo jotakin alan kehityksestä. Ravintoissa kiinnostaa etenkin ruokapuoli ennemminkin kuin yöelämän. Yöelämään verrattuna etenkin ruokakulttuuri on nosteessa. Esimerkiksi Helsingissä on nykyisin runsaasti niin sanottuja Fine Dining paikkoja. Nykyisin jopa Fine Diningin puolellakin nähdään rentoa tunnelmaa, eikä mistään turhan vakavasta tekemisestä ei ole kysymys, vaikka nämä paikat tarjoavatkin jopa maailman parhaita ruokaelämyksiä. Kysymys on kuitenkin aina kokonaisuudesta, ruoasta, tunnelmasta ja yhteen tulemisesta.
Ajan laatua kuvaa ruokamaailmassa se, että fine dining ei ole enää pikkurilli pystyssä olemista, vaan voidaan oikeasti ottaa rennosti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että suomalaisien on helpompi löytää tiensä näihin ravintoloihin, kun turhista etikettiasioista ei tarvitse huolehtia. Näin ravintolakulttuurista saadaan paras mahdollinen hyöty irti. Ruokapaikkoja on nykyisin tarjolla paremmin myös myöhään illemmalla. Siten enää ei tarvitse samalla tavalla olla huolissaan myöhään illalla tai viikonloppuna ruokapaikan metsästämisessä. Kaikkiaan ravintolakulttuuri koostuu hyvästä ruoasta, ilmapiiristä ja ravintolan sisustuksesta sekä muista vaikutelmista. Tärkeää on siis niin ruokalistan kuin sisustuksenkin suunnittelu.
Kansainväliset ruokamarkkinat
Suomalaisessa ruoka- ja ravintolakulttuurin kasvava kansainvälistyminen. Suomessa ei historian saatossa ole ollut niin sanottua yläluokkaa kehittämässä ja vaikuttamassa suomalaiseen ruokakulttuuriin, ja siksi monet perinneruoat käyvät Suomessa niin arkena kuin juhlapyhinäkin. Nykyisin ravintolat taas hyödyntävät perinneruokia luomalla niistä hieman trendikkäämpiä versioita. Myös uusia vivahte
ita nähdään, ja myös kasvava maahanmuutto muuttaa ruokakulttuuria. Uusia makuja ja kansainvälistymistä tapahtuu myös Suomessa. Suomalaisia myös kiinnostaa erilaiset herkut, joita tuodaan ympäri maailman. Toisaalta perinneruokia hyödynnetään esimerkiksi turistien houkuttelussa. Lisäksi Suomessa on tarjolla paljon hyvin autenttisen oloisia etnisiä ravintoloita. Itse asiassa asia on nykyisin niin, että voi olla jopa todella vaikeaa löytää aitoa, itsensä suomalaiseksi ravintolaksi siteerattua ruokapaikkaa. Toisaalta Suomessa voi mennä helposti vaikkapa japanilaiseen, kreikkalaiseen tai kiinalaiseen ravintolaan.
Ruokaa syödään paljon kotona
Nykyisin syödään myös yhä useammin kotona, ja itse asiassa sielläkin voidaan tavoitella ravintolatunnelmaa. Suomessa kotona tehdään paljon hyvää ruojaa, sillä valtaosa ruoasta syödään juuri kotona. Ruokakulttuuriin kannattaa panostaa myös kotona – esimerkiksi kauniisti laitettu pöytä tai tapakulttuurin huomioiminen erottaa ruokahetket tavallisesta kiireisestä arjesta. Tarjoilijaa ei välttämättä kotoa löydy, mutta niin ruokailutilaan kuin vaikkapa ruoan esillepanoon voidaan panostaa. Joka tapauksessa
Kotona vai ravintolassa
Tulevaisuudessa suomalaiset syövät varmasti sekä kotona että ravintolassa, ja molemmissa nähdään niin perinteisiä kuin vähän eksoottisempiakin makuja. Suomalaiset ovat kasvavassa määrin kiinnostuneita puhtaasta ja terveellisestä ruoasta, ja myös kasvisruoka on edelleen kasvava trendi. Nämä näkyvät niin ravintolassa kuin kotonakin, ja myös rentouden merkitys ruokailussa kasvaa. Suomessa tulee varmasti aina olemaan vahva kansainvälinen ruokakulttuuri, sillä perinneruokamme eivät aina vastaa kaikkien mieleisiin ruokalajeihin tai makumaailmoihin. Etenkin uudet trendit, kuten vaikkapa kasvisruokailu vaikuutavat ruokakulttuuriin kokonaisvaltaisesti.
Joka tapauksessa ruokakulttuuri kiinnostaa suomalaisia yhä enemmän, ja se näkyy niin ravintoilla kuin arkiruoanlaitossa.