Sesonkiruoka kasvattaa suosiotaan, ja tämä näkyy myös ravintoloissa. Varsinkin suomalaista ruokaa markkinoidaan usein juuri sesonkien mukaan. Kun puhutaan muista kuin ketjuravintoiloista, ruokalistaa on helppo vaihtaa vuodenaikojen mukaan. Monissa ravintoissa ja vuodenajat näkyvät ruokalistoissa selkeästi – loppukesästä saadaan rapuja ja keväällä blineja. Syksyllä ja talvisin taas juureksien käyttä kasvaa. Tämä on paitsi trendikästä niin myös kustannustehokasta. Ei välttämättä ole kovinkaan järkevää käyttää raaka-aineita, joita on esimerkiksi sesongin vuoksi vaikea saada tiettynä vuodenaikana. Lisäksi ihmiset arvostavat yhä enemmän sesongin mukaan syömistä. Se on osaltaan nostattanut myös suomalaisen ja laajemmin skandinaavisen ruoan suosion kasvamisena. Vaikka esimerkiksi aasialainen ruoka on vuosien ajan ollut suuressa suosissa, kasvattaa lähi- ja sesonkiruoan merkitys skandinaavisen ruoan suosiota.
Ravintolat voivat myös toimia suunnannäyttäjinä muuttuvassa ruokakulttuurissa – näin on käynytkin juuri sesonki ruoan kohdalla, sillä ravintolat ovat tuoneet sen näyttävästä esille. Näin sillo on voimaa kasvattaa trendiä entisestään. Monet uudet keittiöt ja ravintolat toimivatkin raaka-ainelähtöisesti, mikä on itseasiassa hyvin mielenkiintoinen näkökulma ravintolalle. Varsinkin silloin, kun pääosa raaka-aineista on suomalaisia, on tällainen jopa välttämätöntä. Ravintolaruoalla on pakko tehdä myös katetta, joten ihan mitä tahansa ei voida keittiöön hankkia. Vähän pakostakin joudutaan siis menemään kauden ja sesongin saatavuuksien mukaisesti. Monelle ravintolalle on nykyisin tärkeää, että tuotteet ovat sesongissa, ja että ne ovat myös eettisesti hyväksyttäviä, samalla kun ne täyttävät tietyt laatuvaatimukset.
Kestävä kehitys on suomalaisessa yhteiskunnassa ollut jo pitkään kasvava trendi. Tämä näkyy myös ravintolamaailmassa. Sesonkituotteiden lisäksi ruokalistoilla on alettu näkemään myös vähän erikoisempia raaka-aineita: uusimpana uutisena voidaan pitää esimerkiksi sitä, että eräs ravintola on alkanut jopa kasvattamaan sirkkoja omissa tiloissaan. Tulevaisuudessa sesonkiruoka ja kestävyys saattaa siis tarkoittaa myös eri asioita, kuten lihan syömisen vähentämistä, ja paikalliset lihankorvikkeiden lisäämistä.
Niin kulutustottumukset kuin ruokatrenditkin tulevat muuttumaan yhä enemmän tulevaisuudessa. Kestävyys ja eettisyys ovat myös ravintola-alalla entistä tärkeämmässä asemassa. Tähän sesonkiruoka vastaa aivan loistavalla tavalla, sillä sesonko ruoka on usein myös lähiruokaa – kun mennään sesongin mukaan, tarkoittaa se sitä, että käytetään paikallisia marjoja sen sijaan, että käytettäisiin vaikkapa kaukaa tuotua ananasta. Sesonkiruokatrendi onkin omiaan nostattamaan kotimaisia raaka-aineita etusijalle. Tämä näkyy varsinkin parhaissa ravintoloissa, joissa pyritään muutenkin käyttämään vain kaikista parhaita raaka-aineita. Suomessa tätä trendiä johtavat osaltaan maan parhaat ravintolat, ja tulevaisuudessa raaka-aineet tulevat näyttelemään entistäkin tärkeämpää roolia. Tämä sopii yhteen laajempienkin kehityskulkujen kanssa – esimerkiksi nuorten keskuudessa ilmastonmuutos on kasvava huolenaihe, ja siihen liittyy oleellisesti myös ruokakysymykset niin kotona kuin ravintoloissakin.