Suomi on ravintolaketjujen luvattu maa. Niitä löytyy Suomesta useita, eikä kyse enää ole vain pikaruokaravintoista, vaan nykyisin ketjutoimintaa on myös astetta paremmissa ruokaravintoloissa. Sanasta ketjuravintola tulee helposti mieleen niin sanottu tusinaravintola. Se saa asian varmasti kuulostamaan siltä, että luvassa ei ainakaan ole mitään erikoista. Ketjuravintoloiden ideanahan on se, että periaatteessa jokainen ravintola on aivan saman näköinen, ja ruoka on aina samanlaista ja toisaalta myös tasalaatuista – asiakas tietää siis aivan varmasti, mitä tuleman pitää, kun tilaa haluamansa ruoka-annoksen. Ketjuravintolan takana on yleensä iso yritys, kansallinen tai monikansallinen. Tavoitteena ei välttämättä ole niinkään laatu, vaan kenties etenkin voitot tekeminen. Silti ketjuravintoiloissa pyritään ainakin paikallisella tasolla kiinnittämään huomiota myös laatuun, ja kuten todettu, nykyisin on olemassa myös vähän parempia ketjuravintoloita, jotka eivät mittakaavassaan vastaa läheskään samaa kokoluokkaa kuin esimerkiksi tunnetut monikansalliset yritykset.
Ketjutermin alle mahtuu kuitenkin monenlaista toimintaa, eikä ruoka automaattisesti ole jotenkin huonompilaatuista. Lisäksi monet ihmiset arvostavat tuttuja ja turvallisia vaihtoehtoja. Suomeen onkin perustettu kokonainen liuta ketjuja, joista osan takana voi olla myös pienempiä yrittäjiä. Nykyisin arvostetaan enemmän myös persoonallisempia konsepteja, joten välttämättä kyse ei ole mistään tusinaliikkeistä. Kehitys näkee osin myös raaka-aineiden paranemisena – uutena trendinä onkin, että laadukkaista raaka-aineista tehdään pikaruokaa. Osa pikaravintoista 
keskittyykin nykyisin nimenomaan laadukkaisiin raaka-aineisiin. Ketjuravintolat voivat siis tarkoittaa paljon muutakin kuin samasta muotista tehtyjä pika-ravintoloita. Nykyisin kuluttajat arvostavat persoonallisuutta ja yksilöllisyyttä, ja näihin tekijöihin on mahdollista panostaa myös pikaruokaravintoloiden kohdalla. Joskus paikalliset versiot ovat esimerkiksi eri paikkakunnilla hieman erilaisia, jolloin ne vastaavat enemmän juuri paikallisiin tarpeisiin – aina ei siis ole pakko pysyä edes tiukasti yhdessä ja samassa kaavassa. Uudet trendit ovat kuitenkin tulleet alalle jäädäkseen.
Ketjuravintoloissa konsepti pysyy kuitenkin aina samana, vaikka ruokapaikkaa olisin osin tuunattu paremmin paikallisiin tarpeisiin sopiviksi. Lisäksi persoonallisuutta tuo myös aito yrittäjä yksittäisen ruokapaikan takana, eikä vain kasvoton yritys. Modernit ketjuravintolat ovat tuoneet alalle aivan uusia tuulia, raikkaita makuja ja laadukasta ruokailua. Nopeasti valmistettu ei ole yhtä kuin huonoa ruokaa, vaan se voi olla paitsi laadukasta niin myös terveellista. Jotku suomalaislähtöisistä ketjuravintoiloista tavoittelvat myös kansainvälisiä markkinoila. Myös laajemmin Euroopassa, etenkin Pohjoismaissa näkyy trensi puhtaasta ruoasta, joka voi samalla olla niin sanotusti pikaruokaa. Tähän suomalainen osaaminen vastaa loistavasti, ja osa yrittäjistä puhuukin yhä enemmän kausi- ja sesonkiruoan merkityksestä. Pikaruokaketjuissa tämä asettaa omat haasteensa, mutta sinnikkäällä työllä on kuitenkin päästy loistaviin tuloksiin paremman pikaruoan tarjoamisessa laatutietoisille kuluttajille.